lauantai 23. kesäkuuta 2012

Tähtipölyä ja juhannustypykkä

Kaksi ja puolivuotias on siinä(kin) mielessä mainiossa iässä, että pystytään keksimään jo niitä yhteisiä vitsejä ja hassutteluja -sellaisia jotka naurattavat koko perhettä. Meidän uusin hauskuus on tähtipölyä -vitsailu. Tiedättehän sen Samuli Edelmanin itseasiassa ihan koskettavat sanat omaavan kappaleen, jossa lauletaan tähtipölystä, jota löytyy vastasyntyneen lapsen katseesta, rakastuneen hiuksista, leikkivän lapsen ämpäristä jne. 

No, sitä tähtipölyä on meilläkin vähän jokapaikassa: Mietteen varpaiden välissä, äidin tukassa ja isin pöksyissä... Ja sekös meitä kaikkia naurattaa:) Kun tuota lasta katselee, olen vakuuttunut siitä, että tähtipölyä on ollut ilmassa kun hänet luotiin. Ja kun oikein tarkkaan katsoo, eikös sitä ole tuossa kuvassakin -jossain siellä silmien pilkkeessä ja hameenhelman heilahduksessa.


Juhannus laivalla, kuva Tallinnan satamasta

Keskikesän juhlaan täydellisesti sopiva mekko on kirppislöytö ja merkiltään Bubble Gum. Mekon selkämyksessä on hempeän vaaleanpunaiset kukkanapit ja helma on tyllin ansiosta mielettömän runsas ja näyttävä. Varasin toki reissuun rennompaakin trikoovaatetta, mutta neiti halusi itse kulkea mekossaan sekä aattoiltana että juhannuspäivänä.


Nautitaan buffetista ja merimaisemasta

Myös ihana valkoinen (lähdethän suklaakastike pois lähdethän) Mayoralin bolero on ostettu kirppikseltä. Kun neiti tuossa asussa pyörähteli laivalla, erehtyi aika moni luulemaan häntä ihan oikeaksi prinsessaksi;)

Laivalla Miete ei halunnut halata muumia, mutta oli ikionnellinen nähdessään tämän ja uskalsi sentään hiukan hipaista Muumipeikon kättä. Omituisia ilmapalloviritelmiä puhallellut klovni ei houkutellut pätkääkään, vaan neiti ilmoitti topakasti, että hän ei mitään ilmapalloa halua (ja pysytteli varmuuden vuoksi sopivan välimatkan päässä klovnista). Tietyllä tapaa varovainen ja varauksellinen Miete ihastuttaa kuitenkin luontaisella sosiaalisuudellaan. Kun häntä isompi poika tiputtaa ilmapallohässäkkänsä lattialle, Miete huutaa pontaanisti perään, että hei sinulta putosi toi juttu, ja on oitis valmis auttamaan, että poika saa pallonsa takaisin. Pallomerileikeissä Miete jää pikemminkin muiden lasten jalkoihin kuin hyökkää päälle. Suurinpiirtein ainoana lapsena tyttö jättää pallomereen laskevan liukumäen omaan arvoonsa, mutta sen sijaan hän rakentaa välittömästi keskusteluyhteyden lähimpään lapseen -olipa se sitten enemmän tai vähemmän yksipuolista.

Mainio typykkä, mainio reissu. Vaikka ei kokkoa nähtykään.


P.S. Suosittelen Tallinkin Baltic Princess -laivaa lapsiperheille. Lapsille on mm. kaksi leikkipaikaa, elokuvateatteri, on koko perheelle suunnatut showt ja erilaisia toimintoja kasvomaalauksesta piirrustuskilpailuun ja komentosiltavierailusta iltasatuhetkeen. Ja tämä ei ollut maksettu mainos:)

6 kommenttia:

  1. Hei se meidän Noa Noan mekon väri on Mushroom..löytynee mun melestä sellaisena marjapuuron värisenäkin. Lillisisssä oli ainakin mamulukeja ja neuletakkeja sitä väriä. Tarkista tilanne Lillisistä ! Kesäjatkoja !

    VastaaPoista
  2. Kaksi ja puolivuotiaat ovat aivan hurmaavaa seuraa. Oivalluksia, iloa ja ihan hassuja juttuja!
    Kyselyä, ihmettelyä ja uhmaa!
    Niin isoja, mutta aika pieniä kuitenkin.

    Oon aina meidän tytöstä sanonut, että hän on tippunut meille saturnuksesta ( kun sinä puhuit tähtipölystä :) ), niin ihmeellinen hän -meille- on.

    Miete kuullostaa aika samanlaiselle herkkikselle mitä meidän tyttö. Sosiaalinen, mutta hieman arka kuitenkin. Meillä ostoskärrystä moimotellaan kaikille, leikkipuistossa yritetään tehdä tuttavuutta ( ja mikä ihme muissa lapsissa on, miksi kukaan ei puhu, vastaa, sano moi takaisin??).

    Hän myös huolehtii muiden tippuneista tavaroista ja hätääntyy helposti. Toisen haaverikin mietityttää ja saatetaan mennä vierasta lohduttamaan.

    Meillä myös meinataan jäädä jalkoihin. Hän on liian kiltti, -onko se sitä arkuutta kuitenkin?
    Liian kiltti siinä mielessä, että useimmiten hyväksyy sen, et toinen repii kädestä jotain. Tosin, nykyisin hieman jo puolustaa itseään, ei oo niin helppo kohde enää.

    *jaahas, tyttönen kaipaa seuraa*

    VastaaPoista
  3. Voiskohan tuon boleron valkaista jos ei muuten lähde? Itse just taistelen yhden vaalean vaatteen kanssa jossa on aika monessa paikassa piltin spagerit :(

    Täytyykin katsastaa tuo Tallinnan risteily vaihtoehtona Tukholmalle :)

    VastaaPoista
  4. Ihana kuulla, että Baltic Princess on lapsiperheille sopiva paikka :) On meinaan loppukesän suunnitelmat hieman auki ja kiinnostaisi kovasti mennä paaperoiden kanssa :)

    VastaaPoista
  5. R ja R: Mä itseasiassa sekotin sen teidän mekkoihanuuden yhteen toiseen NoaNoan mekkoon joka on samantyylinen, mutta siinä on naruolkaimet. Ja sellainen löytyikin roosan sävyisenä hyvään alehintaan:) Mutta iso kiitos kun kävit tarkentamassa ja vinkkaamassa:) TUlikin tossa vähän sorruttua aleostoksiin ja tässä kun kesälomakin jo kurkkii nurkan takana, ajattelin jopa jaksaaväsätä postauksen mun alelöydöistä:)

    Katriina: Kyllähän se niin on, että elämä opettaa lopulta väkisinkin pitämään puolia;) Meillä Miete kyllä muuttuu sen mukaan, mitä tutumpi tilanne ja ympäristö on. Esimerkiksi hoidossa hän on kova neuvomaan muita ruokapöydässä, sen sijaan että keskittyisi omaan suoritukseensa;)

    Janica: Hih, tahrat lähti hyvin mutta mies meni tunkemaan boleron kuivausrumpuun, joten siitä taisi tipahtaa pari kokonumeroa pois:)

    Onnellinen Koti: Ihan hyvä vaihtoehto se on, vaikka onhan siellä aina sitä porukkaa joka lähtöön:)

    VastaaPoista
  6. Valloittava mekko ja tyttö!

    Meillä tyttö on myös pienestä pitäen ottanut rohkeasti kontaktia muihin. Vieläkin esittelee aina itsensä leikkipuistossa, kertoo syntymäpäivänsäkin ja kyselee muilta samoja... ja harvoin saa vastauksia. Leikkiavereita tuolla tyylillä kuitenkin saa missä vain ja se on ihan hyvä piirre, kun on perheen ainokainen.

    Harmittaa, kun ei ehditä laivalle tänä kesänä. Ensi kesänä ehkä sitten!

    VastaaPoista